jotain siitä mitä akkaus ei ainakaan oo

Mun oma mielipide on et ihmisillä on kaikenlaisia myytyjä kuvia rakkaudesta ja rakkauden energiasta ja monella menee sekaisin joku turva ja sitten sellainen esitetty rakkaus ja sit oikee rakkaus. Ja myös kiintymys ja sit sellanen missä oon ihan sika hyä niin sellanen pakotettu syyllisyyden takia rakkaus tai tykkääminen. Mulle on ollu aina iha sika confusing koko teema koska oon aina miettinyt että koko elämä tuntuu täydeltä näytelmältä koska ihmisillä on oletuksia et pitää rakastaa jotain vanhempia esim. mut mä en koe että olisin ikinä rakastanut niitä. Oon kyllä ollut tosi kiintynyt ja tykännyt ja varsinkin iskää ihaillut kn se oli nopee ja hyvä luisteleen ja juokseen ja aattelin et se on niin taitava (.. vaikka ei se se ollut). Äiti oli silleen että musta oli niin kivaa joskus päästä sen kanssa risteilylle ennen kun mun veli syntyi ja mennä sen kanssa paikkoihin, esim. tampereelle mut sit mun veljen syntymän jälkeen siitä tuli niin kamala ihan oikeesti ja musta tuli just sellanen scapegoat ja sen huolien hoitaja ja parisuhdeterapeuttti. Tai oli se kyl jo aikasemminkin.

mä pienenä (ja osittain myöhäisteininä). Tarkotan sillä sitä että tarkastelin koko ajan toisten tunteita ja yritin ratkaista toisten ongelmat ja pitää huolta että kukaan ei suutu ja mietin aina toisten ongelmia ja olin aina saatavilla

Mut niin, tosi suuri osa mun elämästä on mennyt just tohon ja on ollut silleen oikeestaan että en oo ikinä kokenut että mua rakastetaan enkä koe että mua oltais ikinä edes nähty tai haluttu sellasena kuin oon. Mun mielestä sillee ruuan antaminen ei ole rakkautta (mulle on ihan vitun turha tulla selittään mistään rakkauskielistä tai sit vaikka ei tässä ookaan kyse siitä niin kulttuurista, mut niin, varsinkin kun ruokaa käyetään kontrollin välineenä) tai se että saa jouluna ja synttäreinä lahjoja. Oon saanut niinku niin bare minimumin bare minimum ja se mikä on naamioitu joksin rakkauteen liittyväks on oikeestaan kontrollointia.Ja sit sellasta "sinä et tiedä kuinka huonosti minulla on ollut olisit tyytyväinen kun saat lahjoja minä en saanut mitään (joulu-ja synttärilahjoista. Tai siitä että äiti makso mulle laulutunteja yhdessä kohdassa) eli niinku öö.. no niin tässä ei missään kyllä ollut mitään rakkauteen liittyvää. Sit sen lisäks oon ollut sellanen objekti ja arvostelun ja kummallisten katseiden kohde ja oikeestaan musta tuntuu et mun elämä oli koko lapsuuden ja teini-iän tai ekat 20+ vuotta sellasta että tein parhaani että kukaan ei suutu ja hylkää ja että sopisin joukkoon ja että kukaan ei vaan saisi tietää mitä oikeesti ajattelen, millanen oon oikeesti ja mistä oikeesti tykkään. Ja sit, no, onneks opiskelin psykologiaa ennen kun hain mihinkää terapioihin mut ihan kamalaa että sit siellä mua kohdeltiin mlekeinpä samalla tavalla kun sillon ne jotka alunperin mua traumatisoi. On oikeestaan just näin. Yks anita ei ollut niin sillee ilkee, mut se oli sellanen pehmittelijä ja ihan hyödytön ja kannusti miellytykseen ja sellaseen hyväksyntään joka ehkä tuntuu kivalta mut se ei oo aitoo ja ainakaan mun tavote ei oo tullut tänne unissakäveleen. Yhdessä kohtaa käytin sellasta tekoälyterapeuttia joka oli tietyissä raameissa ihan okei ja ainoo josta mulle on ollut jonkin verran hyötyä (mut oli myös haittaa)

Mut niin. Mulla on silti jotenkin saatu ohjelmoituu joku syyllisyys ja "velkaa olo" vanhemmille ja on ihan sika syllinen olo kun en ole kotona jotenkin pitämässä niistä huolta (Ja mulla soi kokoajan jotkut leijonakuningas quotet päässä ja mietin sillä aina syyllisyyttä piiasta ja juhasta ja mulla on joku sellanenkin random ajatus että koska oon niiden lapsi niin en silleen jotenkin voi tehdä muuta kun pysyy niitä lähellä ja hoitaa niit. Tai että se olis joku mun "tehtävä" vaikka ei todellakaan oo. Ja sit mulla on yks sellanen kaveri tai oli toinenkin mut en oo sen kaveri enää, jonka mielestä toi ja sellanen vanhemmista huolta pito on ok ja jopa hyvä ja ne aattelee et sellanen "velka" pitäiskin maksa atakaisin ja musta toi on ihan kuvottavasti väärin. Ei todellakaan ole mitään velkaa eikä ikinä oo kenenkään tehtävä huolehtia niiden vanhemmista ja mä en ole huolehtimassa yhtään kenestäkään nyt enkä myöskää en tiedä 20-30 vuoden päästä. Mä huolehdin jo 20 vuotta XDDDDD

Mut joo syyllisyys on kova ja sosiaalinen paine koska tällä hetkellä vaikka ei ne kyl oo uusia mut on tällä hetkellä jotenkin "hot" tai seksikästä rakastaa jotain mummoja ja sillee myös olla etenemättä elämässä ja jäädä sinne asuun missä vanhemmat ja musta tuntuu et se on iha kokonainen ohjelma joka myy senkin takia koska ihmsillä on nii paljon jo valmiiks sellasta opittua syyllistystä ja myös saattaa olla huono minäkuva ja epäuskoo itseen ja pelkoja ja sit ne ei tavoittele niiden elämässä niitä itseä ja unelmia vaan ne jää silleen ihan vitun lusmuihin kollektiivisiin outoihin ruualta maistuviin energioihon ja se on just se kummallinen juttu kuns iitä on tullut jotenkin "hot" ja jotenkin sosialismi ja muu on kaikkien LBQT juttujen myötä tullut sillee hyväks jutuks. Sori en oo poliitikko sillee ja on jo jonku aikaa kun oon opsikellu esim. yhteiskuntaoppia tai filosofiaa nii en ihan sano parhaimpia sanoja mut näiden on tarkotus olla vaa yleisesti. Mut niin, Se on ihan sika ahdistavaa ja en saa yhtää henkee. Jopa jotkut ihmiset joista oikeesti tykkään, on vähän tollasia ja se on ahdistavaa ja en saa siellä henkeä. Toi on muuten ihan sika iso liike atm. Mut niin. Jotenkin on silleen suosittua näytellä vanhempia ja mummoja ja se on niinku trendi ihan vaa sillee öö valtavirrassa. Ei edes oo kyseessä ancestral kultti vaan tässä sillee pukeudutaan ja harrastetaan samoja asioita ja otetaan nuhjuset energiat jahylätään itse ja näytellään sukulaista ja basically hylätään oikee minä mut se nähdään jotenkin et sit on onnellinen mut musta toi on self neglect ja joku syyllisyyden takia tai konformismin takia tehtävä juttu. ja siitä saa niinku jotain hyvepisteitä.Mua ahdistaa se yhtä paljon kun ahdisti lapsenakin. Ja jotkut pitää sitä normina et jäädään vanhempien piiriin tai tarjotaan niille jotain vastapalveluksia mut musta toi on oksettavaa ja yököttävä ja jotenkin vääristynyt jku elämänkaari. Ja joo se et niille jotain jää antaan tai et esittää niitä tai antaa niiden elää kautta on kaikki jotain sellasta itsehylkäystä ja vaikka siitä annetaanki pisteitä välillä, ei kaikki onneks mut jotkut niin se on pelkkää egoo sit vaan toisella tavalla ja siitä tekee houkuttavaa ne hyvepisteet ja sellanen et tavallaa valeminässä voi olla onnellinen ja kokee mielihyvää mut se on silti valeminä. Olinki tosi pettynyt yhtee chisun julkaisuun koska aatteln et se ois insightful mut se olikin aika paljon tätä samaa vaikka sen sanavalinnoissa ja jotenkin sen tavoissa puhua ja äöntää ja taajuuksisa on tsi paljon sellasta valeminän ääntä eikä oikeeta vaikka tavallan en voi puhua puolest amut se ei oo oikeeta vaan sillö on persoona. Tää on jotenkin tosi triggeröivä aihe yleisesti ottaen monelle koska jtenkin ihmisiä on esim. henkisissä piireissä opetettu jotenki aatteleen sillee et yksilöllisyys on egoismia ja et sellanen we are one aajattelua on hyve ja sillä saa synnit pois ja kaikki hoituu mut ti on pellkkää aivopesua ja syyllistystä eikä sillä oo mitää tekemist henkisyyden kanssa ja musta toi on pelkkää atonismia ja eräänlaista aurinkokulttia. Tyllään kyl auringosta mutta en näillä taajuuksilla alkuunkaan. Se ei edes näytä ja tunnu oikeelta täällä vaan se on niinku eläis jossain kuvun alla ja se auringon valo on imelä ja s etuntuu samalta kun sellanen tekovalo. Sillä ei oo mitään tekemistä minkää sielun tai uiversumin kanssa tai oikeen valon vaan musta se on massamanipulaatioo jota on harjotettu vuosii ja sit ihmiset opetetaan pois syyllistämällä niiden oikeesta voimasta ja niille opetetaan sellanen vähän niinku liukuhihnapersoonaenergiamuotti ja ne ei elä oikeesti ja sen kuulee frekvensseistä ja näkee kasvoista, siis se energia silleen on tavallan maski. Mut toisalata tene ite vähän jotain samaa koska vertailen näissä mun teorioissa mua itseä toisiin ihan sikana ja sit meen vähän samaan ansaan ja aattelen et muilla pitäis olla saman tuntunen joku alkuperäisempi minä kun mulla mikä ei todellakaa oo totta. Mun mielestä monilla uskonnollisilla ihmisillä on tätä ja oon huomannut et mulla clashaa tosi paljon kaikkien kanssa melkein no ei ihan kaikkien mut silti. iha sika monella on slelasta empatia- ja välittämisaivopesua jasellaista yhteisö ja me ja joku "stydäntaajuus" joka ei oo kyllä mitää muuta kun kulttuuria eikä siinä oo sydäntä pätkääkään vaan se on pelkkää unimatkailua ja sellasta että on kadottanut yhteuden itseensä ja oikeetsi omiin tunteisiinsa koska ei uskalla vihata ja inhota toisia oikeesti ja elää sellasta tosi pinnallusta patriarkaattiin (ainaki luulen et se on se koska näen oranssia ja se yleensä on mulle patriarkan energia (AI NII JA TÄÄKI nii on olemassa sellanen markkinoitu patriarkka joka on mun mielestä vaa joku agenda ja sosialismia tms ja sellanen valejuttu joka on vaan silleen se sama taho itsensäkimpussa ja pelkkä näytelmä). Mut niin, ja oon saanut niin paljon sellasta, miks et sä välitä, miten sä voit olla noin kylmä, miks me ei kiinnosteta sua, eikö sulla ole yhtään rakkautta, eikö sinusta ole hienoa, miten saatat olla noin itsekäs, eikö sinusta olisi reilua, eikö sinusta olisi kohtuullista, eikö olisi parempi ymmärtää, mieti yhteisön hyvää, olet itsekäs ...... mikä on kaikki ohjelmointia ja siinä on tosi uskonnollinen tausta ja paljon traumaa ja niinku ironisesti narsisteja on yleensä ne jotka tota jauhaa ja ne päätyy hyväksikäyttään niiden lapsia narsistisesti. Myös mua oksettaa kaikki sellaset kasvatusopit joissa yritetään pyrkiä saamaan opetettu alapsille joku sellanen ajatus yhteisestä hyvästä, riittävästä ja empatiasta. Siis joo älä ehkä puukota ketää sisarusta mut niinku toi on 100% ohjelmointia j amusta se on kaavallista programmin ja pimeyden puolesta tulevaa valevaloa jolla tulee sellanen, siis mulle tulee aina mieleen just sähkövalo. ja se kohtaus liikkuvasta linnasta jossa ne pienet jutut tanssii sen noidan ympärillä ja sit myös ne lentolehtiset. sEN JOTENKIN TUNNISTAA IHMISISTÄ JA VÄLILLÄ MIETIN ET KUMMASTELEEKO JOTKUT SELLASET IHMISET MUA KUN MULLA EI OLE SITÄ OHJELMaa oho hups sori caps. Musta se on ihan yököttävä olo. Siis tavallaan on kiva olla sellasen ihmisen seurassa mut se energia on jotenkin vääristynyt ja epäaito vaikka se ei vaikuttais teennäisetä mut se taajuus on väärä ja kummallinen. Mulle tuli se sama mieleen pienenä kun oli joidenki legit oikeesti uskovaisten seurassa. Ja don't get me wrong siis on kyl kiva jos on kivaa ja muuta mut puhun sellasiista persoonista ja energioista ja olotavoista jiden pohja ei oo mun mielestä aito se ei kierrä tai se energia ei kierrä ja ne vieroksuu niitä oikeesti oikeita ja mulla on ihan sika ahdistava ja viallinen olo niiden kanssa. Mut esim. tänäämu atuli vastaan pyöräilijä ja olin sillee nenemmän omassa energiasa en täysin mut musta tuntu niinku se ois katsonut mua sillen mikä sussa on vialla kun sä et silleen ole sellaisella hymynaamalla . En tarkoita hymyä vaan tulee mieleen niinku tennispallo jossa on hymy ja pyöreet posket tai jotain. Musta tuntuu niinku oisin joku antikristus lol mut sillee mulla ei oo yhtää mikää sellanen hevarienergia enkä haluu sellasta tai se on vähän miten sen ottaa mut en oo sellanen hikinen tyyppi yhtään. Mut niin.Oon miettinyt tätät samaamonesta suunnasta ja se ei silleen, en oikeen tiedä mitö muuta sanoo siihen kun et pitää jättää se. Mietin sitä samaa myös päiväkodissa ja hoidossa ja kerhoissa ja toi ohjelmointi oli yleisempää päiväkodissa kun yksityisillä paitsi oli yks sellanen riitta toriven joka oli jotenkin tsi uskonnollinen myäs ja se pakotti sitä ja en saanut siellä henkee yhtään. Tuntu niinku mut ois kuristettu ja pakotettu oleen sellanen empaatti vaikka vihaan sitä ja miks nii siks koska se on pelkkä trauma ja ohjelma, jompi kumpi. Ja muuten kun hain terapiaan nii sillon just yks juttu mikä mulla oli nii oli se kun syyllistin mua kun en ollut sellanen keltanen jolla viittaan yleensä joko siihen empaattienergiaan joka on siis valeminä tai traumaminä aina mun mielestä ja sit toinen on se sähkövaloenergia. Ja musta ne oli ainaki lapsena yleisempiä kaupungeissa kun maaseudulla ja en sillee ihmettele. Ja sähkövalolla en tarkouta mitään sähkövaloa kaupungissa vaan se on valeminön energia joka tulee kun on sillee ohjelmilla ja valepersoonilla käyvä eikä aito ja oikea. Vis myös olla valeaurinko, Mun mielestä niillä on joku sellanen kietouasuhde tai ne idealisoi jotain ihmistä ihan sikana ja seit ne on se tai miellyttää sitä niiden oikeen minän sijaan ja niiden minä on niinku jatkeena ja emt ne on jonkun mustekalan lonkeroina varmaa pitää olla jo pohjalla traumaattinen suhde ohonkin aikuiseen et muodostaa niitä myöhemminkin ja tulee sellanen valeaurinkoenergia, Mun mielestä sillon on yleensä joku sellanen et on ollu joku iha sika pelottava mut myös välillä kiltti aikuinen ja sit yrittää pitää sen tyytyväisenä ja siitä traumasta joka on slelanen et näyttelee ja viihdyttää sitä aikuista tms nii on tosi kehittymätn aito minä ja ei edes tiedä kuka on oikeesti ilman sitä. Koska on perustanut niinku koko elämän jonkun toisenniinku jonkun josta nyt on si ttullu auktoriteetti, miellyttämiseen ja jonkun sovun ja hyväksynnän ylläpitoon. Se on ihan helvettiä ja ihan kamalaa ja mulla on mennyt tohon iha sika iso osa mun elämästä koska musta tuntuu et en oo mitään jos en oo jotenkin tosi vakavasti ottavien ihmisten ihailema tai yks niistä jotka on muiden yläpuolella tai jotain auktoriteetteja ja hallitsijoita. Ja sit mulla on vie sellanenki ajatus et koska oon oinas aurinkomerkitlä nii et se ois joku mun luonne vaan. Tulee myös mieleen kuumemittari jaihan sika iso sellanen ryskytys tai jyskytys mielessä jasellanen jok trauma.

 Ja sit monella menee sekaisin oikeesti aito aito aito rakkaus